Suomessa kytee liikuntapommi


Laskujen mukaan liikkumattomuus aiheuttaa yhteiskunnalle jopa seitsemän miljardin euron vuosittaisen kustannuksen (UKK-instituutti, 2018).

Omassa lapsuudessa liikuntaa kertyi runsaasti päivittäin pyöräillyistä, kävellyistä tai jopa hiihdetyistä koulumatkoista, välitunneilta ja kotitöistä, harrastuksista puhumattakaan. Nykyään tuo lasten sekä nuorten piiloliikunnan ja hyötyliikunnan määrä on pudonnut radikaalisti. Jos asialle ei tehdä mitään, on suuri riski, että nuoren työikäisen aikuisväestön kuntotaso romahtaa seuraavaan sukupolveen. Tämä, jos mikä on merkittävä sisäinen uhka Suomelle.

Liikunnallisen kotikasvatuksen lisäksi harrastamisen mahdollisuuksia tulee lisätä ja osallistumisen kynnystä madaltaa koko Suomessa. Mielekäs harrastustoiminta on samalla mitä parhainta syrjäytymisen- ja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä. Yksin jääminen ja yksinäisyyden tunne on kamalinta, mitä nyky-yhteiskunnassa nuorelle voi tapahtua. Kaikilla meillä ei ole vahvaa tukiverkostoa ympärillään. Harrastamisen kautta syntyvät sosiaaliset verkostot ovatkin monelle nuorelle, mutta myös aikuiselle ne tärkeimmät tukiverkostot.

Viime syksynä valtioneuvosto hyväksyi kautta aikojen ensimmäisen liikuntapoliittisen selonteon. Sen perusteella liikuntaa pitäisi lisätä merkittävästi kaikissa elämän eri vaiheissa. Suomessa on tuhansia upeita seuroja, joiden toimijoiden arvokas vapaaehtoistyö kannattelee tällä hetkellä merkittävältä osin suomalaisten, erityisesti lasten ja nuoren liikkumista ja harrastamista. On hälyttävää, että moni seura kamppailee rahoituksen puutteesta samalla, kun päivittäinen liikkumisemme vähenee. Samaan aikaan myös seurojen vapaaehtoisten käsiparien määrät ovat vähentyneet. On aika siirtyä sanoista tekoihin.

Liikuntaharrastuksiin ja liikkumisen edistämiseen tulisikin kyetä kanavoimaan merkittävästi enemmän resursseja. Vapaaehtoisvoimin pyöritettävät seurat pystyisivät olemaan tässä asiassa merkittävässä roolissa paikallisesti joka pitäjässä. Vain resurssit puuttuvat. Senteillä ei muuteta toimintakulttuuria, lisäsatsaus tulisi olla miljoonissa euroissa ja se tulee tehdä laajalla rintamalla. Tämä jos mikä on asia, joka meidän päättäjien tulee ottaa vakavasti.

Opetus- ja kulltturiministeriö (OKM) jakaa vuosittain 4 miljoonaa euroa suoriin, paikallisille urheilu- ja liikuntaseuroille myönnettäviin seuratoiminnan kehittämistukiin (seuratuki). Tämän lisäksi mm. monet kunnat ja kaupungit myöntävät vuosittain pieniä avustuksia seuroille.

Vuonna 2018 Veikkausvoittovaroista 155 miljoonaa euroa kohdennettiin liikunnan edistämiseen. Jakamisesta vastaa omalla osuudellaan opetus- ja kulttuuriministeriö. Kokonaispotista siis vain marginaalinen osuus päätyy seurojemme käyttöön. Niiden käyttöön, jotka kaikkein eniten tarvitsisivat toimintaansa resursseja ja rahoitusta. Jako- osuutta tulisi nostaa seuraavalla hallituskaudella lähemmäs 160 miljoonaan euroon siten, että seuratuen jako-osuutta nostetaan. Tämä pieni summa yli tuplaisi seuratuen kokonaismäärän, vaikutusten ollessa merkittävät. Samassa yhteydessä myös hakemisprosessia tulee yksinkertaistaa ja helpottaa erityisesti pienempien seurojen osalta. Tämä, jos mikä on konkreettinen sijoitus tulevaisuuteen sekä erityisesti lasten sekä nuorten harrastus- ja liikkumismahdollisuuksien edistämiseen. Meidän tulee tehdä tulevaisuuden kannalta kestäviä valintoja.

Tommi Mäki, eduskuntavaaliehdokas KOK

Pohjanmaan Kokoomus, hallituksen jäsen

Yrittäjä, kaupunginvaltuutettu, Vaasa


Featured Posts
Posts Are Coming Soon
Stay tuned...
Recent Posts
Archive
Search By Tags
No tags yet.
Follow Us
  • Facebook Basic Square
  • Twitter Basic Square
  • Google+ Basic Square

© 2019 Tommi Mäki / Ari Myllyniemi